Kirjoittaja: Ville-Veikko Elomaa
Olen työssäni lääkärinä yli kahden vuosikymmenen ajan oppinut kunnioittamaan ihmisten yksilönsuojaa ja potilassalaisuuksia ja potilaan vapautta elää haluamaansa elämää, vaikka se on selkeästi hänen omalle terveydelleen haitallista. Tällä en tarkoita pelkästään ääri-ilmiöitä, kuten alkoholismia ja narkomaniaa tai tupakointia, vaan kaikkia tekemiämme valintoja. Näistä huomattavin yhteiskuntaamme rasittavia omia valintoja on esim. ylipaino. Terveydenhuoltoamme kuormittaa myös ikääntyvä väestö, koska tilastojen valossa suomalaisia yli 70-vuotiaita on jo yli 900 000 eli noin kuudesosa suomalaisista. Minut on koulutettu ja olen oppinut pitkän ajan kuluessa ymmärtämään ja hyväksymään ihmisen tekemät valinnat ja olen auttanut jokaista parhaan kykyni mukaan heidän ideologiastaan ja valinnastaan huolimatta. Lääketieteen etiikan mukaista on ollut kunnioittaa ihmiselämää ja ihmisen vapautta. Lääkärinä minun tehtäväni on ollut auttaa elämän taisteluissa kaikkia osapuolia tasapuolisesti, moralisoimatta ketään, painostamatta ketään.
Meillä on elämässä aina riskejä. On riskejä, joihin voimme vaikuttaa ja on riskejä, joihin emme voi. On myös riskejä, joista emme vielä tiedä tarpeeksi.
Meillä on oltava oikeus omaan kehoomme
Henkilökohtaisesti en kannata ihmisten pakottamista tai painostamista rokottautumaan, varsinkaan tällä uudella mRNA- tekniikalla, vastoin heidän omaa tahtoaan enkä koe lääketieteen etiikan mukaista olevan, että lääkärinä olisin mukana painostamassa hyvesignaloinnilla asiassa, joka on hyvinkin henkilökohtainen ja koskee ihmisen yksilönvapautta ja koskemattomuutta. Perustuslain 2. luvun ja 6. ja 7. pykälän mukaan ihmisiä tulee kohdella tasavertaisesti:
2 luku
Perusoikeudet
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Perustuslakivaliokunta antoi vihreää valoa 7.10.2021 koronapassille. Päätös on mielestäni ristiriidassa lääketieteellisten tutkimusten valossa.
Kuka kuormittaa terveydenhuoltoa?
Kuka kuormittaa teho-osastoja? Valtamediaan asti on tihkunut tietoja siitä miten Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa teho-osastoja kuormittavat näissä maissa olevat ”vieraskieliset”. Vastikään uutisoitiin Varsinais-Suomessa jopa 70% koronapotilaista olevan vieraskielisiä. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008319339.html. Tässä jutussa kerrotaan rokottamattomuuden olevan syy, mutta miksi jo ennen rokotuksia sama ilmiö raportoitiin keväällä 2020 Ruotsissa ja myös kevättalvella 2021 Suomessa teho-osastoilla?
Tämä korreloi Ruotsissa myös kuolleisuuteen. Valtaosa kuolleista oli monisairaita ja toinen yliedustettu ryhmä oli vieraskieliset, jotka eivät olleet integroituneet yhteiskuntaan. Stora skillnader i överdödlighet våren 2020 utifrån födelseland (lakartidningen.se) Toisaalta on tuotu esiin näiden henkilöiden matala D-vitamiinitaso, joka myös merkittävä riskitekijä vakavampaan sairastuvuuteen. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.06.04.21258358v1.full.pdf
Riskitekijöitä koronakuolleisuuteen ovat erityisesti korkea ikä ja krooniset sairaudet ja ylipaino. Risk Factors for Intensive Care Unit Admission and In-hospital Mortality Among Hospitalized Adults Identified through the US Coronavirus Disease 2019 (COVID-19)-Associated Hospitalization Surveillance Network (COVID-NET) – PubMed (nih.gov)
Tältä pohjalta voidaan kysyä, koska tiedämme riskitekijät, onko sellainen henkilö vastuuton suhteessa omaan terveyteensä, joka ei edusta korona-taudin riskiryhmää, ollessaan ottamatta rokotetta. Eikö henkilö, joka on huolehtinut omasta terveydestään kuntoilemalla, syömällä terveellisesti ja välttänyt riskikäyttäytymistä, ole silloin oikeutettu tekemään päätöksen rokottamattomuudestaan? The under-reported role of toxic substance exposures in the COVID-19 pandemic (nih.gov)
Tälläinen henkilö ei rokottamattomuudellaan suurella todennäköisyydellä kuormita terveydenhuoltoa sen enempää kuin oli kuormittanut tähänkään mennessä.
Normaalistikin riski saada tauti on pieni ja ei-riskiryhmäläiselle taudista toipumisen todennäköisyys ilman jälkiseuraamuksia erittäin suuri. Oman riskinsä sairastua voi laskea esim. tällä laskurilla: :
https://qcovid.org/Home/AcademicLicence?licencedUrl=%2FCalculation
Rokote ja taudin leviäminen
Estääkö rokottaminen taudin leviämistä? Vastikään julkaistun korkea-arvoisen lehden julkaisu ei tue tätä väitettä. Tutkimuksessa käytiin läpi 68 valtiota ja 2947 maakuntaa Yhdysvalloissa eikä rokote näytä estävän koronan leviämistä. Tämäkään ei näytä olevan peruste rokotteeseen pakottamiselle.
On ajateltu, että rokotettu levittäisi tautia lyhyemmän aikaa, mutta tämä tutkimus ei ainakaan osoita sillä olevan epidemiologisesti merkitystä. Increases in COVID-19 are unrelated to levels of vaccination across 68 countries and 2947 counties in the United States | SpringerLink
Läpäisyinfektiot – miksi rokotetutkin voivat saada koronavirustartunnan? (duodecimlehti.fi)
Tuhkarokko ja korona
Koronataudin riskiä näyttää vähentävän myös aiempi tuhkarokkorokotus ja tätä kautta voidaan ajatella sairastetun tuhkarokon myös suojaavan koronalta. EFFICACY OF THE MEASLES-MUMPS-RUBELLA (MMR) VACCINE IN THE REDUCING THE SEVERITY OF COVID-19: AN INTERIM ANALYSIS OF A RANDOMISED CONTROLLED CLINICAL TRIAL (medrxiv.org)
Luontainen immuniteetti
Epävarmuuksia on myös siinä, pitääkö taudin sairastanut rokottaa? Luontainen immuniteetti saattaa olla riittävä jopa yli vuoden ajan. Antaako rokote paremman suojan? Vaccinating people who have had covid-19: why doesn’t natural immunity count in the US? | The BMJ
https://www.nature.com/articles/d41586-021-01442-9
Kun kaikki resurssit työnnetään yhteen sairauteen
Yhteen sairauteen resurssien keskittäminen on myös haitallista, josta maailmalla, esim. Britanniassa on huomattu seurauksena olleen selittämätön kesäkuolleisuuden lisääntyminen tänä vuonna 2021. Thousands more people than usual are dying … but it’s not from Covid (yahoo.com)
Auttaako koronapassi?
Jos perusterve ja vieläpä iältään ja biologialtaan nuori yksilö päättää olla rokottamaton koronan osalta, aiheuttaako hän tällä vaaraa muille enemmän kuin rokotettu? Olisiko tältä pohjalta rokotepassista hyötyä? Valitettavasti tutkimusten mukaan myös rokotettu levittää tautia. Ei voida väittää rokottamattoman olevan tältäkään osin vastuuttomampi. Shedding of Infectious SARS-CoV-2 Despite Vaccination | medRxiv
Long Covid
Paljon on peloteltu myös lasten long covidilla. Tälle pelottelulle ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa tieteellisiä perusteluja eikä rokotepakkoa tai painostamista voida siihen perustaa lasten osalta. How Common Is Long COVID in Children and Adolescents? : The Pediatric Infectious Disease Journal (lww.com)
Koronakuolleisuudesta
Korona on varmasti vaarallinen tauti. Kuolleisuutta on ulkomaisen tiedon pohjalta kuitenkin vaikea todentaa johtuen tilastointitapojen ja kulttuurien eroista. Voimme kuitenkin todeta, että Suomessa ja muissa pohjoismaissa, jopa Ruotsissa, kuolleisuus on ollut kansainvälisesti mitaten matala. Over- and under-estimation of COVID-19 deaths (nih.gov)
Mietitäänpä, ketkä Suomessa ovat viime vuoden 2020 aikana kuolleet koronaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo sivuillaan 5. tammikuuta mennessä koronan kanssa – ei välttämättä siitä johtuen – kuolleita olleen 576. Näistä 23% kuoli erikoissairaanhoidossa, 41% perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksen vuodeosastoilla, 35% sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä ja 1% kotona tai muualla.
Suomessa kuolleiden mediaani-ikä – eli jos kuolleet pistetään ikäjärjestykseen, keskimmäisen ikä – on 84 vuotta. Jos ihmisten odotettavissa oleva ikä on tuota luokkaa, kuten Suomessa on (miehet 79,2 ja naiset 84,5 vuotta), niin suuri osa koronan kanssa kuolleista on elänyt jo pidempään kuin mihin suomalainen nainen tai mies keskimäärin yltää. THL ilmoittaa myös, että valtaosalla kuolleista – 95 kuolleella sadasta – oli yksi tai useita pitkäaikaissairauksia.
Lopuksi THL vielä toteaa: ”Koronavirusepidemia EI OLE lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa. Työikäisten kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia. Lasten ja nuorten koronavirustautiin liittyviä kuolemia ei ole Suomessa todettu lainkaan.”
Vertailuna sanottakoon, että pelkästään imeväisikäisiä lapsia kuoli vuonna 2020 muusta kuin koronaan liittyvistä syistä 83 kpl ja tämä oli historiallisen matala luku. Koronaan ei vuonna 2020 kuollut yhtäkään alle 30-vuotiasta henkilöä. Me unohdamme, että Suomessa kuolee päivittäin noin 150 henkilöä eli vuositasolla noin 55000 henkilöä. Tämä tulee lähivuosina kaksinkertaistumaan, koska sodanjälkeisinä vuosina Suomessa syntyi noin 100 000 lasta useiden vuosien ajan ja heidän ikänsä alkaa lähestyä suomalaisten kuolleisuuden mediaani-ikää. Tilastokeskus – Kuolleet 2020 (stat.fi)
Se, kuoleeko ihminen normaalissa kuoliniässään koronadiagnoosiin tai johonkin muuhun infektiotautiin, ei ainakaan Suomessa ole näkynyt ylikuolleisuutena missään ikäryhmässä, vaikka koronakuolleeksi on merkitty enimmäkseen iäkkäitä.
Onneksi osalla, ehkä suurehkollakin osalla väestössä on myös jo vastustuskykyä koronaa vastaan. Covid-19: Do many people have pre-existing immunity? | The BMJ
Rokottamattomuudella on riskinsä. Suomessa on vajaan kahden vuoden aikana 26.10.2021 mennessä kuollut ihmisiä koronan kanssa seuraavasti:
0 alle 30-vuotiasta
9 (30- 40-vuotiasta)
17 (40-49-vuotiasta)
52 (50-59-vuotiasta)
101 (60-69-vuotiasta)
282 (70-79-vuotiasta)
685 (yli 80-vuotiasta)
Esimerkkejä muusta kuolleisuudesta
Vertailuna on todettava, että pelkästään 0-14-vuotiaita lapsia kuoli erinäisiin syihin vuonna 2019 165 henkilöä, joista erilaisiin infektioihin kuolleita oli 12 henkilöä (yksi influenssa!). Vuonna 2019 pelkästään alkoholiin liittyviin sairauksiin kuoli 2019 Yli 15-64-vuotiaita henkilöitä 1002 henkilöä. Tilastokeskus – (stat.fi) Itsemurhakuolemia oli 15-64-vuotiaissa 573, alle 14-vuotiaissakin 4. Koronakuolemat näyttelevät vuoden 2020 tilastoissa siis vaatimatonta roolia nuoressa ikäryhmässä.
mRNA-rokotteiden riskit
Rokottamattomuus on toki riski, vaikkakin tilastojen valossa häviävän pieni riski, niin itselle kuin muille, jos rokottamaton on perusterve. Onko rokotteissa sitten riskejä? Jokainen voi miettiä tätä tykönään. Alkuun riskittömiksi mainostettuja rokotteita on kuitenkin riskien vuoksi varovaisuusperiaatteella vedetty yksi toisensa jälkeen markkinoilta. Näin kävi heti alkuun Johnson & Johnsonin ja Astra Zenecan rokotteen kanssa Johnson & Johnsonin rokotetta ei toistaiseksi oteta käyttöön Suomessa – THL:n Nohynek: Rokotteelle ei ole tarvetta | Yle Uutiset | yle.fi
Nyt näin kävi Modernan kanssa Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa Islanti keskeyttää Modernan rokotteen käytön kokonaan – MTVuutiset.fi. Vain vähän ennen poisvetoa lehtiuutisissa ihmeteltiin suurin otsikoin siitä kieltäytyviä. Kieltäytymiset Modernan rokotteesta ihmetyttävät Suomessa – ”Se on samanlainen rokote kuin Pfizerin” – Kotimaa – Ilta-Sanomat
Rokotteisiin ajallisesti, ei välttämättä kausaalisesti, liittyviä haittoja on raportoitu Fimea:an 7.10.2021 mennessä yhteensä 4360 kappaletta, jotka on käsitelty ja joista vakaviksi haitoiksi on tulkittu ilmoituksen mukaan 2982 kappaletta. Käsittelemättömiä haittailmoituksia on odottamassa 13800 kappaletta. Kuolemia rokotteisiin liittyen on ilmoitettu epäiltävän ainakin 110 kappaletta, joista 11 kpl alle 50-vuotiailla. Kooste koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksista – Fimea
Muistutettakoon, että ennen rokotteiden aloittamista vuonna 2020 alle 50-vuotiaita on epäilty kuolleen koronaan samaa luokkaa. Jopa 20–30-vuotiaita kuollut koronaan Suomessa – tämä koronakuolemista tiedetään nyt – Kotimaa – Ilta-Sanomat
Tarkoituksellisesti viitteenä tässä Ilta-Sanomien tyypillinen uutisotsikko, jossa annetaan ymmärtää suuria kuolinlukuja nuorillakin. Sittemmin THL:n tilasto paljastaa karun totuuden: ei yhtäkään kuollutta alle 30-vuotiaissa, toistaiseksi.
Nämä Fimea:an tehdyt haittailmoitukset herättävät huoleni siksi, että ne ovat moninkertaiset aiempiin rokotteisiin verrattuna. Sama havainto on niin Suomesta kuin ulkomailta.
Kumpi siis on suurempi riski? Rokote vai rokottamattomuus? Toki kyseessä on vain yksi päätemuuttuja (kuolema) eikä suora syy-seuraussuhde, mutta tämä korrelaatio saa mietteliääksi.
Mikä on omakohtainen kokemukseni? Voin kertoa, että ajallisia sattumia en ole aiemmin rokotteisiin liittyen omassa työssäni kohdannut. En edes sikainfluenssan aikana, vaikka tiedetään ainakin 235 lapsen ja nuoren Suomessa sairastuneen siihen rokotekampanjan aikana 2009-10. Sikainfluenssa-pandemia 2009–2010 ja rokotuksia seurannut narkolepsia – Terveyskirjasto
Haluan huomauttaa, etten hoida tyypillisesti infektiotautipotilaita vaan ortopedisia potilaita. En myöskään työssäni hoida keskitetysti rokotevastaisia ihmisiä enkä ole esiintynyt rokotevastaisena, kuten en nyt tässäkään kirjoituksessani. Olen työssäni ja lähipiirissäni kohdannut muutamia ajallisia sattumia koronarokotteisiin liittyen, jotka eivät siis ole tavanomaisia kuumereaktioita. Vastaaviin en ole aiemmin törmännyt. MRNA- rokotteeseen liittyy toksikologisia ongelmia. Rokotetta on myös moitittu siitä, että se lähinnä lieventää oireita ja toki vakaviakin tautimuotoja, mutta se ei estä saamasta tartuntaa eikä estä levittämästä tautia. Liitteenä kattava toksikologian alan julkaisu aiheesta.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S221475002100161X
Meillä on oltava vapaus valita ja päättää omasta kehostamme
Suurin osa rokotetuista on pärjännyt hyvin ja ilman komplikaatioita lyhyellä aikavälillä. Etukäteen emme valitettavasti tiedä miten yksilön keho reagoi pitkällä ajanjaksolla, ja varsinkin toistettujen injektioiden jälkeen. Siksi on tärkeää, että yksilöllä on oikeus omaan kehoonsa ja siihen riskiin, jonka haluaa omalla kohdallaan kantaa.
Meillä on oltava oikeus avoimeen keskusteluun ja kritiikkiin yhteiskunnassa myös rokotteiden suhteen. Meillä on oltava myös vapaa mahdollisuus päättää omasta kehostamme. Siihen meillä tulee säilyttää inhimillinen, kristillinen, lääketieteelliseettinen ja perustuslaillinen oikeus. Vain silloin voimme kutsua maatamme aidosti tasa-arvoiseksi ja demokraattiseksi valtioksi. Why we petitioned the FDA to refrain from fully approving any covid-19 vaccine this year – The BMJ
Kansainväliset julistukset ja sopimukset
Kansainväliset sopimukset ja julistukset eivät myöskään puolla pakkorokotuksia eivätkä koronapassia. Nämä sopimukset ja julistukset on tehty suojaamaan yksilöä tyranniaa ja manipulaatiota vastaan suojaten meitä historiasta tuttuja mielivaltaisuuksia vastaan.
Erään kansalaisaktivistin blogia lainatakseni:
Syrjintä on kielletty Suomen perustuslain, Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten (Oviedon sopimus, Unescon sopimus), Euroopan neuvoston tammikuussa tekemän päätöksen, sekä lääkärien Nürnbergin säännöstön mukaan. Syrjintä on Suomen laissa kielletty vielä erikseen yhdenvertaisuuslaissa mm. terveydentilan perusteella. Nämä syrjinnän kiellot koskevat myös yrityksiä. Terveydentilatiedot ovat lakien vahvasti suojaamia, mm. tietosuojalaki ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Terveystietoja ei pidä paljastaa ilman asianomaisen lupaa, eikä niiden paljastamista pidä asettaa yhteiskuntaan osallistumisen vaatimukseksi.
Ville-Veikko Elomaa, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri.
