Se, mitä näin Ukrainassa, järkytti minua syvästi | Ukraina ei ole demokratia, eikä se ole koskaan ollutkaan | Redacted
Alkuperäinen otsikko
What I saw in Ukraine SHOOK me to my core | Ukraine is not a democracy, it never was | Redacted
Se, mitä näin Ukrainassa, järkytti minua syvästi | Ukraina ei ole demokratia, eikä se ole koskaan ollutkaan | Redacted
Video : https://youtu.be/gaejc9QMDu0?si=Qna2F1PgACwqEiPO Redacted 26.11.2025 (videolle ei suomenkielistä tekstitystä, mutta yhteenveto alempana tekstinä)
Benoît Parén, joka on entinen Ranskan armeijan upseeri ja pitkäaikainen kansainvälinen tarkkailija Etyjissä (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö).
Paré oli tehtävässään tarkkailijana Ukrainassa vuosina 2015–2022, valvoen ihmisoikeuksia, Minskin sopimusten mukaisia tulitaukoja ja vaaleja konfliktialueilla, kuten Donbasissa.
Hän jakaa raakoja, suodattamattomia kertomuksia, jotka haastavat suoraan länsimaisen narratiivin Ukrainasta ”demokratian majakkana”, joka ansaitsee rajattoman tuen.
Seuraavassa on keskustelun sisällöstä ja paljastuksista, jotka perustuvat Parén kokemuksiin:
Vuoden 2014 Maidan-vallankumous ”vallankaappauksena” ja false flag -operaationa: Paré esittää, että Maidanin tapahtumat eivät olleet aito kansannousu, vaan järjestetty vallankaappaus.
Hän viittaa Ottawan yliopiston professori Ivan Kachanovskin 72-sivuiseen yksityiskohtaiseen akateemiseen analyysiin, jossa osoitetaan ballististen todisteiden ja todistajien lausuntojen avulla, että 70–80 % mielenosoittajia tappaneista tarkka-ampujista oli oppositioryhmiä (äärioikeistolaisia), ei hallituksen joukkoja.
Tämän tarkoituksena oli väitetysti lavastaa silloinen presidentti Janukovytš ja oikeuttaa hänen syrjäyttämisensä.
Paré kutsuu sitä ” false flag ” -operaatioksi, joka asetti laittoman hallinnon valtaan ja johti käynnissä olevaan sotaan.
Demokratian ja opposition tukahduttaminen: Parén mukaan Ukraina ei ole koskaan ollut todellinen demokratia – etenkin vuoden 2014 jälkeen.
Esimerkkeinä
Poliittisten puolueiden kieltäminen:
Zelenskyy kielsi 11 oppositiopuolueen (esim. Opposition Bloc) toiminnan vuonna 2022, leimaamalla ne ”venäläismielisiksi” pelkästään siksi, että ne kannattivat Minskin rauhanneuvotteluja tai venäjänkielisten oikeuksia itäisillä alueilla.
Häirintä ja väkivalta:
Oppositiojoukkojen kokoukset ja ehdokkaat joutuvat väkijoukkojen hyökkäysten, luottokorttien jäädyttämisen ja pidätysten kohteeksi. Mariupolissa (2015) oppositiotapahtumat keskeytyivät äärioikeistolaisten ryhmien, kuten Azovin joukkojen, toimesta. Khotivskin pormestariehdokas vetäytyi vaaleista taloudellisen sabotoinnin jälkeen.
Vanhentuneet toimikaudet ja diktatuurin kehitys:
Zelenskyyn toimikausi päättyi teknisesti toukokuussa 2024, ja uudet vaalit peruutettiin sotatilan vuoksi, mikä muutti Ukrainan Parén mukaan ”täysimittaiseksi diktatuuriksi”.
Korruptio ja oikeusjärjestelmän romahtaminen:
Laaja-alainen korruptio on levinnyt kaikille tasoille.
Paikalliset virkamiehet kavaltavat avustuksia (esim. Japanin suurlähetystön infrastruktuurirahat katosivat; eräs pormestari neuvoi avunantajia ohittamaan valtion kokonaan).
Oikeuslaitos on ”100-prosenttisesti korruptoitunut” – tuomarit hylkäävät syyttäjien pyynnöstä tapauksia ilman oikeudenkäyntiä. Donbasissa tuomioistuinten tuomiot ovat 100-prosenttisesti neuvostoaikaisia lakeja, kuten 110 artiklaa (”separatismi”) ja 358 artiklaa (terrorismi sotilastiedon jakamisesta) noudattaen.
Kiristys on yleistä: Paré kertoo Mariupolin yrittäjästä, jonka omaisuus takavarikoitiin mafiaan liittyvän syyttäjän toimesta, minkä jälkeen hänen perhettään uhkailtiin ja oikeudenkäynnit viivästyivät.
Ihmisoikeusrikkomukset ja siviilien kärsimykset:
Etyjin tarkkailijana Paré vahvisti tulitauon rikkomukset ja uhrit.
Donbasin pommitukset:
Vuosina 2016–2018 72–90 % siviilien (mukaan lukien lapset) kuolemista tapahtui separatistien hallitsemilla alueilla, ja ne johtuivat Ukrainan tykistön pommituksista asutuille alueille.
Etyjin tiedot tästä aiheesta salattiin Ukrainan hallituksen painostuksen seurauksena – esimerkiksi vuoden 2017 tilastoraportti vedettiin pois.
Kidutus ja sieppaukset:
Toimittajia ja aktivisteja (esim. Donbasia käsitteleviä) siepattiin vapaaehtoisjoukkojen (Azov, Right Sector) ja SBU:n (Ukrainan turvallisuuspalvelu) toimesta. Paré kuvailee SBU:n taktiikoita, kuten tapahtumiin osallistujien kuvaamista kiristystä varten ja valvomatonta ”terrorismin vastaisen” toiminnan harjoittamista.
Tiedotusvälineiden valvonta:
Länsimaiset tiedotusvälineet sivuuttavat nämä uutiset, kun taas Ukrainan tiedotusvälineet ovat valtion hallinnassa.
Synkempiä syytöksiä: lapsikauppa ja elinten kauppa:
Paré kuvailee yksityiskohtaisesti ”vauvatehtaiden” verkostoa – klinikoita, joissa köyhille naisille maksetaan siitä, että he tulevat raskaaksi, ja heitä pidetään suljettuina ja valvottuina, ja vastasyntyneet myydään luetteloiden kautta 5 000–9 000 euron hintaan.
Ostajat (usein EU:sta tai Yhdysvalloista) voivat valita ”premium”-sairaalahoidon. Hän kertoo tarinan homoparista, joka osti vauvan Ukrainasta ja laillisti sen Alankomaissa.
Elinten keräämistä koskevat huhut juontavat juurensa vuoden 2022 venäläisistä raporteista, joiden mukaan lapsia pidettiin taloissa elinten keräämistä varten, mutta Paré toteaa, ettei hänellä ole suoraa näyttöä asiasta – vaikka sopimukset estävät äitejä jäljittämästä myytyjä vauvoja, mikä ruokkii epäilyksiä.
Varoittaa länsimaiden osallistumisesta: Paré kehottaa länsimaita lopettamaan tämän ”ei-demokratian” tukemisen kolmannen maailmansodan välttämiseksi.
Hän kritisoi eurooppalaisia eliittejä ”Venäjän uhan” liioittelusta (vertaamalla Putinia Hitleriin) sotamenojen, valvonnan (esim. EU:n Chat Control -lakiesitys viestien skannauksesta) ja vapauksien heikentämisen (esim. ”Venäjä-myönteisten” sosiaalisen median viestien vuoksi tehdyt pidätykset) oikeuttamiseksi.
Hän näkee konfliktin maailmanlaajuisen kontrollin välineenä, ei arvojen puolustamisena.
Paren kirjaa voisi kuvailla ”totuudeksi, jota länsimaiset tiedotusvälineet eivät halua käsitellä”.
Kirjan nimi on What I Saw in Ukraine: The Diary of an International Monitor from 2015 to 2022.
Synty kirjantekoon tuli tarpeesta tuoda esille todellisuutta, mitä hän kohtasi riippumattomana tarkkailijana Ukrainassa noina vuosina.
Ukraina ei ole demokratia – totuus, jota länsi ei halua myöntää
Me Kansa artikkelien pääsivu.
