Venäjä ja YK tapaaminen

Presidentti Putin tapasi YK:n pääsihteerin Moskovassa Huhtikuun lopulla. Ohessa heidän puheittensa käännös. Kannattaa lukea tarkasti, erityisesti loppuosa!!!

Venäjä ja YK tapaaminen

Seuraavassa käännös:

Presidentti Putin ja YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tapaaminen

Viittaus: http://en.kremlin.ru/events/president/news/68287

Huhtikuun 26, 2022

Venäjän presidentti Vladimir Putin:

Arvoisa pääsihteeri,

Olen hyvin iloinen nähdessäni teidät.

Yhtenä Yhdistyneiden Kansakuntien perustajista ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjä on aina tukenut tätä yleismaailmallista järjestöä. Uskomme, että YK ei ole pelkästään universaali, vaan se on tavallaan ainutlaatuinen – kansainvälisellä yhteisöllä ei ole toista sen kaltaista järjestöä. Teemme kaikkemme tukeaksemme niitä periaatteita, joihin se perustuu, ja aiomme tehdä niin myös tulevaisuudessa.

Pidämme joidenkin kollegojemme ilmaisua sääntöihin perustuvasta maailmasta hieman outona. Mielestämme tärkein sääntö on YK:n peruskirja ja muut tämän järjestön hyväksymät asiakirjat, ei niinkään jotkin asiakirjat, jotka niiden laatijat ovat kirjoittaneet oman mielensä mukaisiksi tai omien etujensa turvaamiseksi.

Olemme myös yllättyneitä kuullessamme kollegojemme lausunnoista, joissa annetaan ymmärtää, että joillakin maailmassa on poikkeuksellinen asema tai että he voivat vaatia yksinoikeuksia. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaan kaikki kansainvälisen viestinnän osallistujat ovat tasavertaisia riippumatta niiden voimasta, koosta tai maantieteellisestä sijainnista. Mielestäni tämä on samankaltaista kuin mitä Raamatussa sanotaan siitä, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Olen varma, että löydämme saman ajatuksen sekä Koraanista että Toorasta. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä. Niinpä ajatus siitä, että joku voi vaatia jonkinlaista poikkeuksellista asemaa, on meille hyvin outo.

Elämme monimutkaisessa maailmassa. Siksi lähdemme liikkeelle todellisuudesta ja olemme valmiita tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa.

Epäilemättä Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin aikoinaan ratkaisemaan akuutteja kriisejä, ja se kävi läpi erilaisia kehityskausia. Aivan hiljattain, vain muutama vuosi sitten, kuulimme, että se oli vanhanaikainen, eikä sitä enää tarvittaisi. Näin tapahtui aina, kun se esti jotakuta saavuttamasta tavoitteitaan kansainvälisellä areenalla.

Olemme aina sanoneet, ettei Yhdistyneiden Kansakuntien kaltaista yleismaailmallista järjestöä ole olemassa, ja on välttämätöntä vaalia toimielimiä, jotka luotiin toisen maailmansodan jälkeen nimenomaan riitojen ratkaisemista varten.

Tiedän, että olette huolissanne Venäjän sotilasoperaatiosta Ukrainan Donbassissa. Uskon, että tämä on keskustelumme painopiste tänään. Haluaisin vain todeta tässä yhteydessä, että koko ongelma syntyi Ukrainassa vuonna 2014 järjestetyn vallankaappauksen jälkeen. Tämä on ilmeinen tosiasia. Voitte kutsua sitä miksi haluatte ja suhtautua siihen miten puolueellisesti tahansa sen tekijöiden hyväksi, mutta kyseessä oli todella perustuslain vastainen vallankaappaus.

Sitä seurasi tilanne, jossa Krimin ja Sevastopolin asukkaat ilmaisivat tahtonsa. He toimivat käytännössä samalla tavalla kuin Kosovon asukkaat – he tekivät itsenäisyyspäätöksen ja kääntyivät sitten meidän puoleemme pyytäen liittymistä Venäjän federaatioon. Ainoa ero näiden kahden tapauksen välillä oli se, että Kosovossa itsenäisyyspäätöksen teki parlamentti, kun taas Krimillä ja Sevastopolissa päätös tehtiin valtakunnallisessa kansanäänestyksessä.

Samanlainen ongelma ilmeni Kaakkois-Ukrainassa, jossa useiden alueiden, ainakin kahden Ukrainan alueen, asukkaat eivät hyväksyneet vallankaappausta ja sen tuloksia. Mutta heitä painostettiin hyvin voimakkaasti, osittain taistelulentokoneiden ja raskaan sotakaluston avulla. Näin syntyi Donbassin kriisi Kaakkois-Ukrainassa.

Kuten tiedätte, Kiovan viranomaisten epäonnistuneen yrityksen jälkeen ratkaista tämä ongelma voimakeinoin, päädyimme sopimusten allekirjoittamiseen Minskin kaupungissa. Niitä kutsuttiin Minskin sopimuksiksi. Se oli yritys ratkaista Donbassin tilanne rauhanomaisesti.

Valitettavasti viimeisten kahdeksan vuoden aikana siellä asuvat ihmiset joutuivat piiritykseen. Kiovan viranomaiset ilmoittivat julkisesti järjestävänsä näiden alueiden piirityksen. He eivät häpeilleet kutsua sitä piiritykseksi, vaikka alun perin he olivat luopuneet tästä ajatuksesta ja jatkoivat sotilaallista painostusta.

Näissä olosuhteissa, sen jälkeen kun Kiovan viranomaiset olivat itse asiassa kirjallisesti ilmoittaneet – haluan korostaa, että valtion korkeimmat virkamiehet ilmoittivat tämän julkisesti – etteivät he aikoneet noudattaa Minskin sopimuksia, meidän oli pakko tunnustaa nämä alueet itsenäisiksi ja suvereeneiksi valtioiksi, jotta estettäisiin siellä asuvien ihmisten kansanmurha. Haluaisin toistaa: tämä oli pakkotoimenpide, jolla pyrittiin lopettamaan näillä alueilla asuvien ihmisten kärsimykset.

Valitettavasti kollegamme lännessä halusivat mieluummin sivuuttaa tämän kaiken. Kun olimme tunnustaneet näiden valtioiden itsenäisyyden, he pyysivät meitä antamaan niille sotilaallista apua, koska ne olivat joutuneet sotatoimien, aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. YK:n peruskirjan VII luvun 51 artiklan mukaisesti meidän oli pakko tehdä tämä käynnistämällä erityinen sotilasoperaatio.

Haluan ilmoittaa teille, että vaikka sotilasoperaatio on käynnissä, toivomme edelleen pääsevämme sopimukseen diplomaattisella tasolla. Käymme parhaillaan neuvotteluja. Emme ole hylänneet niitä.

Lisäksi Istanbulissa käydyissä neuvotteluissa presidentti Erdoganin kanssa, onnistuimme tekemään vaikuttavan läpimurron. Ukrainalaiset kollegamme eivät yhdistäneet Ukrainan kansainvälistä turvallisuutta koskevia vaatimuksia sellaiseen käsitteeseen kuin Ukrainan kansainvälisesti tunnustetut rajat ja jättivät Krimin, Sevastopolin ja äskettäin Venäjällä tunnustetut Donbassin tasavallat syrjään, vaikkakin tietyin varauksin.

Mutta valitettavasti näiden sopimusten saavuttamisen jälkeen ja sen jälkeen, kun olimme mielestäni osoittaneet selvästi aikomuksemme luoda edellytykset neuvottelujen jatkamiselle, kohtasimme Buchan kaupungissa provokaatiota, johon Venäjän armeijalla ei ollut mitään tekemistä. Tiedämme, kuka oli vastuussa, kuka valmisteli tämän provokaation ja millä keinoin, ja tiedämme, ketkä olivat mukana.

Tämän jälkeen Ukrainan neuvottelijoidemme kanta tulevaan ratkaisuun muuttui jyrkästi. He yksinkertaisesti luopuivat aiemmasta aikomuksestaan jättää syrjään Krimin, Sevastopolin ja Donbassin tasavaltojen alueiden turvallisuustakuita koskevat kysymykset. He yksinkertaisesti luopuivat tästä. Meille esitetyssä asiaa koskevassa sopimusluonnoksessa todetaan yksinkertaisesti kahdessa artiklassa, että nämä kysymykset on ratkaistava valtionpäämiesten kokouksessa.

Meille on selvää, että jos viemme nämä kysymykset valtionpäämiesten tasolle ratkaisematta niitä edes alustavassa sopimusluonnoksessa, niitä ei koskaan ratkaista. Tässä tapauksessa emme yksinkertaisesti voi allekirjoittaa turvatakuita koskevaa asiakirjaa ratkaisematta Krimin, Sevastopolin ja Donbassin tasavaltojen aluekysymyksiä.

Neuvottelut kuitenkin jatkuvat. Ne käydään nyt verkossa. Toivon edelleen, että tämä johtaa meidät johonkin myönteiseen tulokseen.

Tämä on kaikki, mitä halusin sanoa aluksi. Olen varma, että meillä on monia tähän tilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Ehkä tulee myös muita kysymyksiä. Me puhumme vielä.

Olen hyvin iloinen nähdessäni teidät. Tervetuloa Moskovaan.

(YK:n pääsihteeri ilmaisi puheenvuorossaan huolensa Ukrainan tilanteesta ja korosti samalla tarvetta monenväliseen maailmanjärjestykseen, joka perustuu YK:n peruskirjaan ja kansainväliseen oikeuteen. Antonio Guterres esitteli myös kaksi ehdotusta, jotka hän oli esittänyt samana päivänä ulkoministeri Sergei Lavrovin tapaamisessa. Nämä ehdotukset koskevat humanitaarisia asioita, mukaan lukien humanitaariset käytävät erityisesti Mariupolin asukkaille sekä humanitaarisen yhteysryhmän perustaminen, jossa YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto (UN OCHA), Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC), Venäjä ja Ukraina työskentelisivät yhdessä keskustellakseen tilanteesta, jotta näistä käytävistä saataisiin todella turvallisia ja tehokkaita).

Vladimir Putin: Arvoisa pääsihteeri,

Tunnen hyvin kansainvälisen tuomioistuimen asiakirjat Kosovon tilanteesta. Itse asiassa olen lukenut ne itse. Muistan hyvin kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan itsemääräämisoikeuttaan toteuttaessaan minkään valtion sisällä sijaitsevan alueen ei tarvitse pyytää lupaa maan keskushallitukselta julistautuakseen suvereeniksi. Tämä oli Kosovoa koskeva päätös, ja näin kansainvälinen tuomioistuin päätti, ja kaikki kannattivat sitä. Luin itse kaikki Yhdysvaltojen ja Euroopan oikeudellisten, hallinnollisten ja poliittisten elinten kommentit – kaikki tukivat tätä päätöstä.

Jos näin on, Donbassin tasavallat, Donetskin kansantasavalta ja Luganskin kansantasavalta, voivat nauttia samasta oikeudesta pyytämättä lupaa Ukrainan keskushallinnolta ja julistautua suvereeneiksi, koska ennakkotapaus on luotu.

Onko näin? Oletteko samaa mieltä tästä?

(Antonio Guterres totesi, että Yhdistyneet Kansakunnat ei tunnustanut Kosovoa).

Vladimir Putin: Kyllä, tietenkin, mutta tuomioistuin tunnusti. Sallikaa minun puhua loppuun, mitä olin sanomassa.

Jos on olemassa ennakkotapaus, Donbassin tasavallat voivat tehdä samoin. Näin he tekivät, kun meillä puolestaan oli oikeus tunnustaa ne itsenäisiksi valtioiksi.

Monet maat eri puolilla maailmaa, myös länsimaiset vastustajamme, tekivät näin Kosovon kanssa. Monet valtiot tunnustivat Kosovon. On tosiasia, että monet länsimaat tunnustivat Kosovon itsenäiseksi valtioksi. Teimme samoin Donbassin tasavaltojen kanssa. Sen jälkeen ne pyysivät meitä antamaan niille sotilaallista apua, jotta ne voisivat kohdata valtion, joka aloitti sotilasoperaatiot niitä vastaan. Meillä oli oikeus tehdä niin täysin YK:n peruskirjan VII luvun 51 artiklan mukaisesti.

Puhumme tästä hetken kuluttua. Ensin haluaisin kuitenkin käsitellä kysymyksenne toista osaa, Mariupolia. Tilanne siellä on vaikea ja mahdollisesti jopa traaginen. Mutta itse asiassa se on hyvin yksinkertainen.

Keskustelin tänään presidentti Erdoganin kanssa. Hän puhui siellä käynnissä olevista taisteluista. Ei, siellä ei ole taisteluita, ne ovat ohi. Mariupolissa ei ole taisteluita, ne ovat loppuneet.

Osa Ukrainan asevoimista, jotka olivat sijoitettuina muille teollisuusalueille, on antautunut. Lähes 1 300 heistä on antautunut, mutta todellinen luku on suurempi. Osa heistä oli haavoittunut tai haavoittunut; heitä pidetään täysin normaaleissa olosuhteissa. Haavoittuneet ovat saaneet lääkäreiltämme lääketieteellistä apua, ammattitaitoista ja kattavaa apua.

Azovstalin tehdas on täysin eristetty. Olen antanut ohjeet, käskyn lopettaa hyökkäys. Siellä ei ole nyt suoraa taistelua. Kyllä, Ukrainan viranomaiset sanovat, että tehtaalla on siviilejä. Tässä tapauksessa Ukrainan armeijan on vapautettava heidät, tai muuten he tekevät samaa kuin terroristit ovat tehneet monissa maissa, mitä ISIS teki Syyriassa, kun he käyttivät siviilejä ihmiskilpinä. Yksinkertaisin asia, jonka he voivat tehdä, on vapauttaa nämä ihmiset; näin yksinkertaista se on.

Sanotte, että Venäjän humanitaariset käytävät ovat tehottomia. Arvoisa pääsihteeri, teitä on johdettu harhaan: nämä käytävät ovat tehokkaita. Yli 100 000 ihmistä, muistaakseni 130 000-140 000, on lähtenyt Mariupolista avustuksellamme, ja he ovat vapaita menemään minne haluavat, Venäjälle tai Ukrainaan. He voivat mennä minne haluavat; emme pidätä heitä, vaan annamme heille apua ja tukea.

Azovstalin siviilit, jos heitä on, voivat tehdä samoin. He voivat tulla pois yhtä helposti. Tämä on ilmeinen esimerkki sivistyneestä suhtautumisesta ihmisiin. Ja kuka tahansa voi nähdä tämän; teidän tarvitsee vain puhua niiden ihmisten kanssa, jotka ovat lähteneet kaupungista. Sotilashenkilöstön tai kansallismielisten pataljoonien jäsenten on yksinkertaisinta vapauttaa siviilit. On rikos pitää siviilejä, jos heitä on, ihmiskilpinä.

Pidämme yhteyttä heihin ja niihin, jotka piileskelevät maan alla Azovstalin tehtaalla. Heillä on esimerkki, josta he voivat ottaa mallia: heidän aseveljensä ovat antautuneet, yli tuhat, 1 300. Heille ei ole tapahtunut mitään pahaa. Lisäksi, arvoisa pääsihteeri, jos haluatte, jos Punaisen Ristin ja YK:n edustajat haluavat tarkastaa heidän vangitsemisolosuhteensa ja nähdä itse, missä ja miten heille annetaan lääketieteellistä apua, olemme valmiita järjestämään tämän. Se on yksinkertaisin ratkaisu näennäisen monimutkaiseen asiaan.

Keskustelkaamme tästä lisää.