Funtsittavaa logo 512x512

Demokratiaa rautalangasta

Kirjoittaja: Jukka Ojala

Yhtä monta näkemystä kuin kansalaista?

Jos menet kysymään vastaantulevalta ihmiseltä mitä demokratia tarkoittaa ja toistat sen saman useampaan otteeseen eri tyypeiltä, veikkaisin että vastaukset ovat toisistaan melkoisesti poikkeavia. Niissä kuitenkin on tiettyjä yhtäläisyyksiä, kuten äänestäminen ja sillä voi vaan vaikuttaa, kuin myös parlamenttia ja edustajia. Osa saattaa puhua suorasta demokratiasta, Sveitsin mallista, mutta onhan meillä sentään kansalaisaloitteet jotka ovat melkein sama asia. Eikä sitä kaikkea voi kansalla äänestyttää koska … niin on kerrottu. Entä oma vastaukseni? Lyhyesti ”jotain ihan muuta kuin meille kerrotaan demokratian olevan”, mutta nyt samalla teenkin itselleni kokeen. Miten oikeasti vastaisin juuri nyt ja miten vastaan tulevaisuudessa, kun saan seuraavat kirjaprojektini luettua: ”A HISTORY OF WESTERN POLITICAL THOUGHT” – J.S.McClelland ja ”The Oxford Handbook of POLITICAL THEORY” – General Editor: Robert E. Goodin. Ensimmäisen kappaleen perusteella historiasta sanoisin, että ei ihme ettei tämä ”demokratia” toimi alkuunkaan. Mutta siitä lisää joskus toiste.

Kuinka siis määrittäisin asian, joka kuvaa konseptia jostain asiasta, johon ei olla vuosituhansiin edes enää pyritty vaikka niin väitetäänkin? Ateenan demokratia olisi ehkä lähimpänä sitä sanan alkuperäistä määritelmää, eli yksinkertaisesti kansanvaltaa. Puhutaan siis ajalta ennen Rooman valtaa, joka on usein mallina nykyisille demokratioille, vaikkei se semmoinen missään vaiheessa ollutkaan. Rooman tasavalta on nimittäin se, mitä täällä lännessä on kopioitu kovin hanakasti siihen kansan hallinnan oikeutukseen. Suomi on myöskin tasavalta, perustuslakinsa mukaan, joka jo antaa selvän vihjeen siitä, ettei kyseessä ole kansanvalta, vaikka niin asiaa koetetaan selittää – valtiovalta kuuluu kansalle, mutta sitä edustaa eduskunta. Siis valta kuuluu eduskunnalle, ei kansalle. Tasavalta taas olisi mikä tahansa järjestelmä, jossa ei ole valtionpäämiestä tai jos on, se on äänestetty valtaan. Vallan tasaisuus taas tulee siitä, että jokaisella on antaa yksi ääni vaaleissa, mutta siihen se tasaisuus sitten jääkin.

Itse suosin nykyään Tocquevillen määritystä demokratiasta, joka siis merkitsee mitä tahansa järjestelmää jonka lait ja säännöt ovat kansan yleisen mielipiteen mukaisia. Tällä määrityksellä Suomi ei tietenkään ole demokraattinen maa, koska yleisen mielipiteen mukaan esimerkiksi bensan hinta ei todellakaan kuulu olla yli 2€/litra. Tasavalta, siis missä kansaa edustaa kansanedustajat, voisi siis hyvin olla demokraattinen järjestelmä, JOS se vain tulkitsisi kansan tahtoa kaikissa asioissa. Nythän kansa saa äänestää aatetta jota kannattaa ja sitten täysin puhtaasti sattuman sanelemana löytyy aina konsensus puolueiden kesken, mutta yksikään niistä päätöksistä ei ole kansan yleisen mielipiteen mukainen vaan päättäjien itsensä keksimiä asioita joissa yhdistetään aatteiden huonoimmat puolet keskenään – konsensus. Eli tähän mennessä maamme ei ole demokratiaa kuin perustuslain pykälän verran ja ennenkään sitä perustuslakia täällä ole noudatettu.

Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, meidän ei annettaisi sitä tehdä

Jostain syystä kansan selkärankaan on uponnut ajatus siitä, että äänestäminen olisi jollain tavalla demokratiaa. Äänestäminen on yleensä se helppo ja nopea tapa selvittää enemmistön mielipide, kun heille annetaan rajatut vaihtoehdot joista valita. Ei siis kysytä mitä mieltä kansa on asiasta, vaan kysytään syöttekö kissan- vai koiranpaskaa. Parhaimmillaan äänestyksellä siis saavutetaan enemmistödiktatuuri, jossa ne kysymysten asettajat hallitsevat tarinaa aivan täysin. Ei, sekään ei ole kansanvaltaa koska kyseessä ei ole yleinen mielipide asiasta vaan ainoastaan annetuista vaihtoehdoista. Jos ei näiden kahden eroa ymmärrä, asia voidaan yksinkertaisesti esittää postista tippuvalla lehtimainoksella. Jos koet, että sinun on nyt pakko tilata jokin annetuista vaihtoehdoista etkä voi millään tavalla kieltäytyä tarjouksesta, olet sisäistänyt ”äänestäminen on demokratiaa”-aatteen vallanpitäjien haluamalla tavalla.

Mahdollisuus kieltäytyä tai esittää oma näkemys olisi kansanvaltainen äänestys, mutta tietenkin logistiikan kannalta hyvin haasteellinen. Siksi tässä meidän demokratiassa äänestetäänkin juuri nykyisellä tavallaan: halutaan antaa illuusio kansanvallasta antamatta kansalle juuri lainkaan valtaa. Jos nimittäin lähdetään niitä epäkohtia etsimään missä kohden kansanvalta ei toteudu, lista mahtaa venyä melkoisen pitkäksi. Aloitetaan vaikka D’Hondtin menetelmästä, joka varmistaa ettei pienpuolueet voi menestyä. Perustuslain luovalla tulkinnalla sen lain mukainen puoluekuri ja puolueiden valta (joka käytännössä muuttaa edustajan koulutetuksi apinaksi joka painaa nappia) ylipäänsä kertovat vahvasti oligarkiasta, harvainvallasta. Jos jokaiselta kansalaiselta ei kysytä, ei kyseessä liioin ole yleinen mielipide vaan ainoastaan niiden, jotka halusivat valita annetuista vaihtoehdoista (eli tilata sen Aku Ankan). Kaksoisvaltio, eli ne puolueiden asettamat virkamiehet estävät myös tehokkaasti yleisen mielipiteen toteutumista antaen vallan hyvä veli-verkostoille joiden näkyvänä osana puolueet toimivat. Mutta nämä ongelmat kalpenevat sen rinnalla, mikä lopullisesti tuhoaa maassamme kansanvallan.

Nimittäin tuo meidän iki-ihana media ja siinä samassa konkurssissa sananvapautemme tila. Media sanelee mikä sen kansan yleinen mielipide tulee olla ja kaikki siitä poikkeavat ovat tämän hetken leimakirvestelyllä natseja, äärioikeistoa, hörhöjä, Putinin trolleja ja mitäliedenialisteja. Siis hyvin pieni joukko ihmisiä sanelee sen, mitä mieltä hyvän kansalaisen tulee olla. Median tehtävän kerrotaan olevan kansan informointi, mutta todellisuudessa kansalle kerrotaan vain se, mitä kansan halutaan tietävän eikä sitä, mitä sen tulisi tietää. Suoranainen halveksunta ja vihamielinen asenne kaikkea ”vaihtoehtoista mediaa” kohtaan paljastaakin varsin kouriintuntuvasti sen, että se vapaa ja riippumaton media johon demokratia nojaa on ihan täysi vitsi tässä maassa. Ja kaikki nämä ihmisoikeuksien puolustajat ovat kuorossa huutamassa rajoituksia sananvapauteen, unohtaen että se sananvapaus on se ainoa ihmisoikeus jolla ihmiset voivat todellisuudessa tilanteeseensa vaikuttaa.

Eli siis… mitä?

Jokainen hyvä tolkun ihminen tietenkin tietää myös sen, että kaikki tämä yllä esitetty on höpöhöpöä ja salaliittoteoriaa, koska kyllä äänestämällä voi vaikuttaa, katso nyt vaikka kuinka joku hörhönatsipuolue sai useamman edustajan läpi näissä kunta, eikun alue eikun mikäsenytolikaan-vaaleissa, jossa äänestysprosentti jäi 47.5% eli enemmistö kansasta äänesti ”tunkekaa sote hanuriinne, emme maksa hillotolppailijoille lanttiakaan”. Eli jos leikittäisiin demokratiaa, äänestystulos olisi mitätön koska enemmistö sanoi ”ei”. Mutta, vaalijärjestelmämme ei huomioi ”ei”-ääniä, vaan laskee ainoastaan ne ”kyllä, kiitos hyvä koneisto”-äänet joita ne äänet oikeasti ovat. Vähemmistö siis kannattaa aktiivisesti koneistoa, mutta koska kansa ei ole vallassa, mitään seurauksia sillä ei ole.

”Vain äänestämällä voit vaikuttaa” on toki ymmärrettävä kanta siihen, mitä demokratia merkitsee. Meillä on vaalit, joissa valitaan kansan edustajat ja jokainen saa antaa vain yhden äänen – tasavalta. Nämä kansan edustajat eivät vaan ikävä kyllä edusta kansaa, vaan tiettyä kansanosaa, aatetta. He siis eivät tulkitse kansan näkemystä vaan omaa näkemystään, eli nimitys ”kansanedustaja” on virheellinen. Suosiokilpailulla valittavat edustajat eivät myöskään tulee koskaan valituksi sen mukaan, kuka oikeasti sopisi siihen hommaan vaan kenet media haluaa nostaa esiin. Koko järjestelmä siis osoittaa lukemattomissa kohdissa sen realiteetin, että se valta on aivan muualla kuin sielä lyijykynässä joka löytyy äänestyskopista. Eli vaikka kuvittelee edustuksellisen demokratian olevan kansanvaltaa, tämä meidän järjestelmämme on sen irvikuva.

Onko tämä kaikki sitten se oikea näkemys demokratiasta? Ei, vaan minun näkemykseni, joka perustuu palttiarallaa tusinaan kirjaan politiikasta ja sen historiasta. En siis ole läheskään yhtä paljon asiaa lukenut kuin ne rohvessorit ja kaiken maailman dosentit siellä yliopistoissa, jotka ne kirjat ovat kirjoittaneet. Mutta silti kaikista niistä kirjoista löytyy ne samat aatteet ja se, kuinka tämä käytännön demokratia on (varmasti ihan sattumalta) etääntynyt kovin kauas siitä, mitä se demokratia, kansanvalta, merkitsee. Silti kansa uskoo siihen demokratiaan ja kuinka se ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta paras mikä on saatavilla. Ei, ei ole, kumpikaan, mutta kaikki nykyisestä järjestelmästä hyötyvät toki niin kertovat että muita vaihtoehtoja ei ole. Miksiköhän? Entä itse, mikä on sinun määritelmäsi demokratiasta ja onko meillä semmoinen?

Julkaistu alunperin Jukka Ojalan Funtsittavaa -blogissa.

Jaa artikkeli

Share on telegram
Share on whatsapp
Share on vk
Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print
Kirjoitukset

Kirjoitukset

Vieraskynäkirjoitukset.