Fasismi käsitteen määritelmästä, erityisesti sen sisällöstä, lienee köydenvetoa. Siihen liitetään keskitetty johto tai johtaja sekä, ainakin Mussolinin Italiassa, keskittynyt yritysten johtama yhteiskunta. Yritysten osalta voitaneen varsin perustellusti vetää sellainen näkökanta, että mainittuun menoon tarvitaan suuria lähes monopolin omaavat yritysrakenteet.
Taloustieteilijä David C. Korten on kirjoittanut monia erittäin merkittäviä teoksia modernin ajan tapahtumista. Hän kirjoitti 1990-luvun puolivälissä ensimmäisen merkittävän kirjansa When Corporations Rule the World (Suuryritysten johtama maailma). Muutamaa vuotta myöhemmin hän kirjoitti uuden kirjansa The Post-Corporate World: Life After Capitalism, suomennettuna Elämä kapitalismin jälkeen, Maailma yhtiövallan jälkeen. Lainaan Kortenin jälkimäisestä teoksesta seuraavan otteen – ”1980- luvulla kapitalismi kukisti kommunismin. 1990-luvulla se kukisti demokratian ja markkinatalouden”.
Haluan vielä lainata Kortenin samaisessa kirjassa esittämän väitteen – ”Nykymeno johtaa lähes varmuudella taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen katastrofiin”. Tämä näyttäisikin olevan juuri se tavoite tai päämäärä globalisaatiossa.
Olen aiemmin väittänyt, että globalisaatio tulisi irrottaa talouden yhteydestä ja sitä tulee käsitellä sekä geopoliittisena ja erityisesti sotilaallisena terminä. Globalisaatio näin ollen tulisikin määritellä menetelmäksi, jonka avulla valittu yhteiskunta vallataan ulkopuolisen tahon toimesta verettömästi ja sen keskeiset elintärkeät toiminnot romautetaan ja näin halvautetaan ko. yhteiskunta osittain tai täydellisesti.
Tohtori Dennis L. Cuddy sivuaa omassa artikkelissaan Geo-Politics, Economics and Globalization vuodelta 2008 juuri tätä ilmiötä. Hän toteaa seuraavasti – ”Geopolitics and economics are tools used by the power elite to achieve world government via globalization”, käännettynä geopolitiikka ja talous ovat välineet eliitille saavuttaa maailmanhallitus globalisaation kautta.
Kun tarkastelemme nykyistä menoa, voimme huomata, että ainakin keskusjohtoinen malli on vallalla suomalaisessa politiikassa. Viittaan tässä erityisesti kahteen asiaan. Suomen oma hallitus eduskunnan tuella ajaa sellaista politiikkaa, jolla ei ole kansan tukea takanaan. EU:n komissio parlamenttinsa tuella ajaa vastaavaa hallintomallia. Lisäksi maassamme vähät välitetään kilpailuasetelmista yritysmaailmassa, koska monopolien rakentaminen on tämän hetken ”cool” juttu.
Toisin sanoen, on syytä kysyä onko koko PK yritysten sektori tarkoitus kaataa. Ainakin monopolien harjoittama hinnoittelu perustelee sen näkemyksen, että keskiluokka tullaan pyyhkäisemään yhteiskunnasta. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että yritysten niin kipeästi tarvitsema kysyntä tulee laskemaan nopeasti ja konkurssien määrä kasvaa eksponentiaalisesti lähivuosina.
Ostovoiman laskeminen tarkoittaa lisäksi toista konkurssiaaltoa. Velkaantuneet kotitaloudet ajautuvat maksuvaikeuksiin, asuntojen hinnat tulevat romahtamaan, lisävakuuksia tullaan vaatimaan ja ylivelkaisten maksuhäiriöisten määrä räjähtää käsiin.
Yrittäjät ja kotitaloudet herätkää nyt jo helvetissä, kohta se on myöhäistä.
