Tilannekuva
on siis kokonaisuus, joka luodaan analysoidusta tiedosta ennen konfliktiin ajautumista. Tilannekuvan oikeellisuus vaikuttaa suoraan siihen, mitä toimia omat ”joukot” tekevät ja miten suhtaudumme maailman tapahtumiin ympärillämme. Suomen virallinen tilannekuva poikkeaa liikaa mm. Me Kansa kansanliikkeen luomasta tilannekuvasta. Tästä syystä on syytä kirjoittaa asiasta lisää.
Olen kirjoittanut paljon meneillään olevasta neljännen valtakunnan toteuttamisesta. Kyseessä on siis natsien luomasta suunnitelmasta toisen maailmansodan aikana. He totesivat häviävänsä sodan ja kokosivat teollisuusmiehet kokoukseen (10 elokuu 1944), jossa näille annettiin tehtävä valmistautua neljännen valtakunnan kokoamiseen (red house report).
On siis todettava, että EU on jo alkujaan suunniteltu neljännen valtakunnan esiasteeksi. Nyt on syytä kysyä miksi maamme poliittinen johto, vallan kolmijako sekä virallinen Suomi tukee tätä kehitystä. Ei siis ihme, että tietyissä puoluekokouksissa puheenjohtajuuden voittanut henkilö suorittaa natsitervehdyksen täysin avoimesti. Tervehdys kuvataan ja kukaan ei kysy ”miksi” tai ”mitä juuri tapahtui”.
Brittien tiedustelupalvelun tutkijatohtori John Coleman on kirjoittanut useita merkittäviä paljastuksia tekeviä kirjoja, joissa hän avaa eri ”organisaatioitten” todellista taustaa. Hän kertoo kirjassaan Rooman klubista kokonaisessa kappaleessa, mikä on Nato ja miksi se on perustettu.
Hän jatkaa kirjassaan kolmensadan komitea Naton taustojen ruotimista. Nato, hänen mukaansa, on perustettu ensisijaisesti poliittiseksi toimijaksi ja vasta toiseksi sotilaalliseksi kädeksi. Tämä tehtäväjako kuvautuu selkeästi Balkanin sodan kulussa. Mitä virallinen Suomi kuulutti tuon sodan aikana. Ei yhtään mitään!!!
Linkki >>
Tutkiva journalisti George Webb on viime aikoina paljastanut Ukrainan johtajan (presidentin) taustoja sekä dokumentoinut Ukrainan oligarkien lahjukset Biden perheelle. Hän on nyt liittänyt Natoon uusnatsien toiminnan. Jos siis on näin, miksi virallinen Suomi haluaa kyseiseen organisaatioon jäseneksi hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi on syytä kysyä, miten on mahdollista, että virallinen Suomi on tukenut Ukrainaa vaikka siellä on operoinut laajat uusnatsi joukot.
Tutkiva journalisti Liz Crokin on kirjoittanut Ukrainan osuudesta lapsikauppaan. Virallinen Suomi ei tästä PV:n eläkkeellä olevien suusta kommentoi mitään. Miksi!!! Virallinen Suomi jatkaa valheellisen tarinan kuvaamista.
Eversti Doug Macgrecor on kommentoinut Ukrainan erityisoperaatiota useita kertoja. Hän toimiessaan Pentagonin neuvonantajana sekä entisten sotilasjohtajien ryhmän jäsenenä on sidottu tietyltä osin todelliseen tilannekuvaan. Hänen kommenttinsa tukevat tilannekuvaa, jossa Venäjä suorittaa erityisoperaatiota Ukrainassa niin hienovaraisesti kuin se vain on mahdollista. Uskon, että palaamme näihin väitettyihin Venäjän sotarikoksiin vielä tulevaisuudessa ja toivon, että (EVP) kommentaattoreilla on juridinen näyttö hallussaan näistä rikoksista, koska niitten perään tultaneen kyselemään.
Pentagon advisor Col. Doug Macgregor on Russia-Ukraine WAR
The issue for the Russians from the very beginning has been, ‘How do we proceed without killing large numbers of civilians and inflicting a lot of property damage?’ And Putin gave very strict orders from the outset that they were to avoid these things.
The problem with avoiding it is that it has slowed the progress of the operation to the point where it has given false hope both to the Ukrainians, but I think has been seized on by people in the West to try and convince the world that a defeat is in progress when, in fact, the opposite is the case.
So, the war itself at this stage of the game could be decided very, very rapidly—permanently if Putin were to give the order and allow the forces to disregard the concern for civilians and property damage. But he hasn’t done that. He has continued to negotiate even though he recognizes that the people sitting across from him really are not in a position to deliver very much. They’re being told what to do, and it’s very obvious that Washington wants this to continue as long as possible in the hopes that Russia will be desperately harmed. I just don’t see that happening.
70 percent of the Russian population is firmly behind Vladimir Putin. That’s a very large percentage in any conflict, for any president to enjoy.
Ukrainian forces are still active are entirely surrounded, cut off and isolated in various towns and cities. The Ukrainian forces are incapable of anything but an occasional pinprick attack on something that doesn’t appear to be very robust or dangerous. So, the war, for all intents and purposes, has been decided.
Col. Doug Macgregor
’The biggest lie I’ve heard repeated on television is, ‘Russian troops have been told to deliberately murder civilians, Ukrainian civilians.’ It’s absurd. It’s nonsense. Nothing could be further from the truth.
The Russians will be successful in what they’ve set out to do”
Eversti Doug Macgregor ottaa oheisessa videossa kantaa Yhdysvaltojen sotavoimaan suhteessa Meksikoon verraten sitä Venäjän sotavoimaan suhteessa Ukrainaan. Tämä on mielestäni hieno vertaus myös ajatellen sitä ajatuksenkulkua, että Meksiko vuokraisi ja luovuttaisi esimerkiksi Venäjälle tai Kiinalle sotilastukikohdan bioase labroineen ja ydinasevalmiuksineen Yucatanin niemimaalta. Mitä tekisi Pentagon ja virallinen USA!!!
Yhteenveto
–
Yhteenvetona voimme todeta ja kysyä, kumman tilannekuva on lähempänä totuutta: Me Kansa kansanliikkeen vai virallisen Suomen?
Ero tässä kysymyksessä on se, että virallinen Suomi johtaa maatamme tuleviin tilanteisiin. Myös sotaan, jos ja kun se sitä ajaa.
Kuka tulee kantamaan vastuun, jos virallinen Suomi onkin ollut tilannekuvan suhteen väärässä. On ajettu sellaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka tuhoaa Suomen ja pahimmillaan Suomi menettää itsenäisyytensä.
Keskeisin kysymys koskee seuraavaa – onko maamme johto ajanut sitten 1980 luvun lopun uutta maailman järjestystä (NWO) kokoavaa agendaa ulkomaisen tahon käskyjen mukaisesti. Kyseisen agendan tavoitteita olemme käsitelleet PV:lle ja Sauli Niinistölle 2010 toimittamassamme analyysissa.
Kansainvälinen näkymätön käsi, globalisaatio vai poliittinen riski?
